l u m i s i i v e t

Järjestin reilu viikko sitten ystävilleni juhlat meillä kotona. Oli ihana, aurinkoinen päivä ja sain nauttia parhaiden ystävien seurasta. Tässä postauksessa jaan teille muutamia yksinkertaisia ideoita, joita juhlapäivänä toteutin.  Sain ystäviltäni tulppaaneja todella ison nipun. Meillä ei ole kovinkaan montaa maljakkoa ja jouduin miettimään tulppaaneille ratkaisua. Tyhjensin työhuoneeni mustan metallisen roskiksen, josta tein maljakon laittamalla roskiksen sisään muovikulhon. Alle laitoin vielä Aarikan vanhan tarjottimen. Viinilasien merkkaamiseen käytin washiteippejä. Teippailin eri värisillä teipeillä yhden tai kaksi raitaa viinilasin jalkaan. Teipit Teippitarhasta . Näin samaa lasia saattoi käyttää koko illan ajan, jos vain muisti oman lasin teippikuviot. Tarjolla oli keittoa ja nyyttäriherkkuja. Asettelin sivupöydälle vanhoihin kahvipurkkeihin ruokalusikat ja haarukat ja pienempään metallipurkkiin pikkulusikat. Maljakoksi kävi loistavasti my

Kirjavinkki                                                                             Blogiyhteistyö: Gummerus Kustannus Oy Harvoin olen ihastunut mihinkään käsityökirjaan yhtä suuresti kuin tähän uusimpaan, viime vuonna ilmestyneeseen KlompeLOMPE -kirjaan. Sain sen Gummerukselta arvioitavaksi ja olen asiasta enemmän kuin iloinen. Kirja on niin kaunis kokonaisuus ja sisältää aivan täydellisiä kuvia. Minulla ei esimerkiksi ole lähipiirissä vauvoja, mutta houkuttelevat kuvat suloisista vauvoista pehmeissä neuleissaan saivat minut jo melkein aloittamaan vauvaneuleiden neulomisen. Värit kirjassa ovat harmonisia ja tuntuu, että puuterisista sävyistä johtuen, kaikki kirjan vaatteet sopivat hyvin yhteen keskenään.  KlompeLOMPE -kirja on kahden taitavan norjalaisen naisen, Hanne Andreassen Hjelmåsin ja Torunn Steinslandin yhteistyön tulos. Heidän tarinansa on mielenkiintoinen. He aloittivat neulomisen pienistä vauvanvaatteista ja pitivät blogia. Siitä neulekuvioiden ja -vaa

Olen onnekas ja kiitollinen useista ihanista ystävistä ympärilläni. Minulla on ystäviä, jotka ovat pysyneet rinnallani lapsuudesta lähtien. Heidän kanssaan kaikki tuntuu niin tutulta, että he ovat kuin perheenjäseniä. On myös ystäviä, joista on tullut tärkeitä vasta viime vuosien aikana. On ystävyyttä sitten takana vuosia tai kuukausia, ystävät ovat joka tapauksessa korvaamattomia, he tuovat arkeen iloa ja lämpöä. Murheet puolittuvat ja ilot tuplaantuvat, kun ne voi jakaa jonkun kanssa. Ystävät ovat myös tärkeinä peileinä omassa ihmisenä kasvamisessa. Viime vuonna olen saanut oikeastaan ensimmäistä kertaa elämässäni ystäviä myös blogin kautta. Kuulun ihanien bloggaavien naisten yhteisöön, Blogisisariin. Blogisisaret on ryhmä bloggaajille, jotka haluavat kehittyä omannäköisen blogin kirjoittamisessa, tuoda inspiraatiota ja luovuutta bloggaamiseen sekä saada muilta bloggaajilta vertaistukea. Ryhmä on erittäin positiivinen ja kannustava. Olemme kerran tavanneetkin. Tähän ryhmään on

Suurin osa tekemistäni neuletöistäni valmistuu minulle itselleni. Tämä johtuu ehkä siitä, että itselleen on helpointa tehdä, kun tietää, mitä haluaa. Toisekseen neulon sen verran vähän, että kaikki valmistuneet työt ovat menneet suoraan omaan käyttöön, siis tarpeeseen. Ei ole siis ollut tarvetta keksiä ylimääräisiä neulomiskohteita. Nyt kuitenkin päätin kokeilla pipon neulomista omalle miehelleni.  Minulla oli jemmassa Novitan Isoveli-lankaa, joka oli juuri sopivan harmaata. Katsoin mallia mieheni vanhasta piposta. Mallitilkun ja pienen laskemisen jälkeen aloin neuloa, ajatuksena neuloa matala peruspipo. Loin 94 silmukkaa ja neuloin 1 oikein 1 nurin joustinneuletta 4 cm. Sen jälkeen neuloin sileää neuletta n. 9 cm, jonka jälkeen aloitin kavennukset. Kavensin joka puikon alussa ja keskellä yhdet silmukat joka toinen kerros. Kun puikolla oli oli enää 2 silmukkaa/puikko, katkaisin langan ja vedin langan silmukoiden läpi. Valmis pipo on ollut jo käytössä eli siitä tuli

Muhkeita pipoja on näkynyt nyt kaupoissa ja ihmisten päissä niin paljon, että päätin neuloa itsellenikin sellaisen. Kätköistä löytyi vuodelta 2011 Novita Softyä vähän reilu kerä. Lanka on pehmeää ja pörröistä, mutta sisältää onneksi vähän villaakin, joten lämmittää myös. Löysin yhden sopivan pipo-ohjeen täältä . Ensimmäinen neulomani pipoversio oli aivan liian iso ja löysä. Purin sen ja tein uuden, johon silmukoita loin vähemmän. Piposta tuli onneksi ihan sopiva. Vaikka ohjeessa pipo oli tehty kokonaan kaksinkertaiseksi, minä päättelin silmukat jo joustinneuleen jälkeen. Tällä langalla kokonaan kaksinkertaisesta piposta olisi tullut vähän liiankin muhkea. Loppulangasta ajattelin tekeväni jonkinlaisen kaulurin. Ajatuksena oli sellainen kauluri, jota pitäisin takin päällä. Langasta kun ei riittäisi huiviin, mutta jokin lämmike kaulalle siitä tulisi. Aloitin neulomalla joustinneuletta tasona. Silmukoita oli sen verran, että neulomus ylettyi kaulan ympärille. Kun neuleella oli