Siirry pääsisältöön

Koruja itselle marraskuun harmauteen

Kuten 1-vuotisarvonnan yhteydessä mainitsin, tykkään virkata koruja pienellä virkkuukoukulla värikkäistä virkkauslangoista. Olen tehnyt koruja paljonkin, mutta aika harva koru on kuitenkaan päätynyt omaan käyttöön. Kokeilin vaihteeksi kukkamuodon sijaan tehdä vähän selkeämpää mallia ja virkkasin turkoosista virkkauslangasta pyörylän. Turkoosi kuuluu ehdottomasti lempiväreihini ja sopii hyvin piristämään ankeaa marraskuuta.

diy, virkkaus, korvakorut
Virkatut korvakorut

Pyörylät valmistuivat melko nopeasti. Päättelin langat ja mietin, millaiset korut tekisin. Kokeilin ensimmäistä kertaa kovettaa virkatut pyörylät vesi-liimaseoksella. Sivelin liimaa muovin päällä olevien pyörylöiden päälle ja annoin kuivua.

diy, virkkaus, korvakorut, koru, kiinteä silmukka

Kun liima oli kuivunut, tein pienet reiät ratkojan kärjellä korunosia varten. Pujotin reikiin välirenkaat ja niihin korvakorukoukut. Olen ostanut korunosat Villihelmestä.


Kaulakorun tein samalla tavalla. Ketjuksi valitsin kauan sitten Sayilasta ostamani palloketjun.

diy, virkkaus, kaulakoru, koru, kiinteä silmukka
Virkattu kaulakoru

Korusetistä tuli yksinkertainen, selkeä ja minulle sopivan värinen. Kovetetut pyörylätkin toimivat. Tykkään kovasti.

Väriä ja toivottavasti myös aurinkoa sinulle uuteen, alkavaan viikkoon!

Aikaisemmassa postauksessani olen kovettanut tärkillä virkkaamiani lumihiutaleita. Tästä pääset lukemaan asiasta lisää.

Kommentit

  1. Kauniin väriset ja nätti koruyhdistelmä. Kaukaa kun katsoin olivat kuin napit :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, näyttävät tosiaan vähän napeilta :-)

      Poista
  2. Todella kaunis korusetti! <3
    Settinä ne korostavat hienosti toisiaan. Eikä tarvitse miettiä, mikä muu koru sopisi hyvin korviksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tykkään tehdä korut settinä juuri tuosta syystä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h