Siirry pääsisältöön

Pitkästä aikaa onnistunut villapaita

Olen neulonut elämäni aikana ehkä alle kymmenen villapaitaa. Villapaidan neulominen on minulle jotenkin haasteellinen, koska sen pitäisi olla päällä sopivan kokoinen. Nämä kokojutut taitavat olla minulle niitä hankalia asioita neulomisessa. Muutaman kerran on nimittäin käynyt niinkin, että paita on jäänyt kokonaan käyttämättä väärän koon vuoksi. Opeteltavaa siis riittää.

Joululomalla päätin aloittaa kauan muhineen ajatuksen turkoosista neuleesta. Malli oli Suuri Käsityö-lehdessä 1/2013 ja silloin jo päätin neuloa kyseisen neuleen. Ostin langat (Novitan Rose) tarjouksesta, nekin jo kauan sitten. Nyt oli oikea hetki aloittaa, oli langat, ohje ja innostus. Ja vielä lomaakin (aloitin siis paidan neulomisen joululomalla).

Lomalukemiset ja -käsityöt sattui olemaan samaa sävyä 

Tein oikein mallitilkun ja totesin käsialani olevan melko löysää (taas kerran). Siinä sitten sumplasin puikkojen kokojen ja silmukkamäärien kanssa ja päädyin ihan omiin ohjeisiin. Käsityölehden ohjeesta katsoin oikeastaan vain kappaleiden muodot.

Aloitin luomalla 50 silmukkaa takakappaleeseen 7,0 mm:n pyöröpuikoilla ja neuloin sileää neuletta paidan pituuden verran, noin 60 cm. Etukappaleen tein täsmälleen samalla tavalla. Kappaleet ovat siis suorakaiteen muotoisia. Pohdin aluksi tekeväni suljettuna neuleena paidan kainaloihin asti, mutta jotenkin ajattelin suorakaidepalojen olevan parempi vaihtoehto siinä vaiheessa, kun palat pingotetaan oikeaan muotoonsa.


Hihoja aloittaessa päätin kokeilla molempien hihojen neulomista yhtä aikaa. Koska tein ohjetta vähän omasta päästä ja levensin missä milloinkin, oli helpompi tehdä molempia hihoja samanaikaisesti. Ei tarvinnut neuloessa tehdä muistiinpanoja silmukoiden levennyskohdista. Hihoja varten loin 22 silmukkaa ja neuloin sileää neuletta noin 50 cm. Tein molemmissa reunoissa silmukan lisäyksen satunnaisen tasaisesti yhteensä 4 kertaa. Neuloin pyöröpuikoilla aina ensin toista hihaa oikean ja nurjan puolen ja sitten neuloin samat kerrokset toiseen hihaan.


Pingotin kostutetut kappaleet muotoonsa ja ompelin saumat. Neuloin lisäksi vielä pötkylän kaulaan. Siitä tuli hieman löysähkö. Lankaa jäi kyllä reilusti yli, joten voin vaikka neuloa vielä toisenkin hieman kapeamman tuubin kauluriksi.


Paita on pitkästä aikaa onnistunut vaatekappale ja sellainen, joka meni heti käyttöön. Paita on myös lämmin, mikä on aika tärkeä näillä pakkasilla ja kaiken lisäksi ihanan värinen (kuvissa muuten paidan väri poikkeaa hieman oikeasta väristä, postauksen alkukuvien väri on lähempänä todellisuutta). Tykkään <3


Kiitos minun ja paidan kuvaamisesta Versoja Vaahteramäellä-blogin Riinalle ja myös kuvausseurana olleille muille ihanille naisille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puikon ensimmäinen silmukka -neuloa vai ei?

Olen oppinut neulomaan joskus alakoulun ensimmäisillä luokilla. Seurasin aikani äitini neulomista ja halusin oppia saman myös itse. Äiti opetti minulle silmukoiden luomisen ja oikean silmukan neulomisen. Niillä ohjeilla syntyi jo ensimmäinen valmis työ. Taisi olla joku patalapun tapainen. Seuraavaksi syntyi muistaakseni puvustoa Barbielle. Äidin ohjeissa puikon ensimmäinen silmukka nostettiin neulomatta. Oranssissa tilkussa näkyy miltä neuleen reuna näyttää. Tätä ohjetta olen noudattanut useimmiten neuloessani. Neuleen reunasta on tällä tavalla ihan ok, siisti ja tasainen. Ei kuitenkaan mitenkään erityinen. Välillä olen kokeillut myös puikon ensimmäisen silmukan neulomista. Mallina tästä on tummempi sininen tilkku. Tätä olen tehnyt varsinkin, jos sillä on ollut merkitystä onko silmukka neulottu nurin vai oikein. Tämäkin on ollut ihan käyttökelpoinen ja joissakin tilanteissa erittäin tarpeellinen. Tällä viikolla opin uuden tavan aloittaa neule. Työkaverini opetti ta

Ainakin yksi huivi vielä...

Olen kertonutkin, että huivejä on mielestäni kiva tehdä eikä niitä ole koskaan liikaa. Käytän huiveja töissä, jos nyt en ihan päivittäin, niin ainakin viikottain, varsinkin kylmien säiden aikana. Huivi tuo väriä asuun ja lämmittää.  Neuloin talven aikana itselleni villapaidan ja siihen myös jonkinlaisen irtokauluksen. Kaulus tai tuubi venyi käytössä, eikä se oikein tuntunut sopivalta. Venyessään siitä tuli liian kapea ja roikkuva.  Hiihtolomalla olin neulomassa Neuloosissa ja sain sieltä idean. Neuloosin Anne oli tehnyt ihanan kevyen huivin reikäneuleisenä. Ohje oli helppo ja valmis huivi näyttävä. Minulla oli vielä villapaidan lankaa jäljellä, joten päätin kokeilla. Huivissa on 37 silmukkaa. Ensimmäinen silmukka neulotaan aina oikein. Sen jälkeen langankierto ja kaksi silmukkaa oikein yhteen. Tätä jatketaan kerros loppuun. Anne oli tehnyt nurjilla silmukoilla, jolloin siitä tuli hieman eri näköinen. Tämä huivi valmistui nopeasti ja lopputulos on runsas ja ilm

Suolalyhty

Tänä talvena ennen joulua ei juuri pakkasia ollut ja valkoinen joulukin jäi haaveeksi. Näinkin usemmassa paikassa lasipurkeista tehtyjä lyhtyjä, joihin suolalla oli saatu huurteinen kuvio. Purkit näyttivät hyvältä ja ohje tuntui olevan helppo toteuttaa. Työkiireiltäni en ehtinyt hommaa kovin ajoissa aloittaa. Jouluviikolla, 4 päivää ennen aattoa, laitoin kahteen tädiltäni saamaani Karhulan lasipurkkiin merisuolaa reilun kerroksen purkin pohjalle. Kaadoin päälle lämmintä vettä sen verran, että suolarakeet peittyivät. Jossakin ohjeessa oli maininta, että suola nouseen purkin reunoja pitkin paremmin lämpimässä. Jätin purkit keittiön tasolle ja siirtelin jouluruokien valmisteluiden lomassa lämpimiin paikkoihin. Jouluaattona pienempi lyhty näytti hyvältä ja poltinkin siinä tuikkua. Isompi tuntui jämähtäneet paikoilleen. Muutaman päivän päästä oli kuitenkin isommassakin purkissa tapahtunut toivottua muutosta. Sain joulun pyhiksi siis kaksi talvista lyhtyä, joissa oli kauniit h